Windows 8.1

Microsoft julkaisi tällä viikolla päivitetyn version vuosi sitten markkinoille tulleesta Windows 8:sta. Asensin sen kokeeksi työkoneeni kakkoskovalevylle jossa olen jo aikaisemmin ajanut niin Windows 8:aa, sen esiversioita kuin viime aikoina myös 8.1 Preview-versiota.

Windows 8.1:n näkyvimmät uudistukset liittyvät pieniin myönnytyksiin käyttäjien Windows 8:aa kohtaan esittämälle kritiikille. Näitä uudistuksia ovat mm.

• Start-napin palauttaminen työpöydälle
• Mahdollisuus asettaa kone käynnistymään suoraan työpöytänäkymään
• Start-ruudun pystyy nyt vaihtamaan asennettujen ohjelmien listaukseksi Live-tiilien sijaan
• Saman taustakuvan asettaminen sekä työpöydälle että Start-ruutuun

Uudistukset ovat oikeansuuntaisia mutta kuitenkin aika pieniä; esimerkiksi työpöydän Start-nappi ei avaa aikaisemmista Windowseista tutta Start-valikkoa vaan vie edelleen Start-ruutuun ja siten "mentaalisesti" käyttäjän täysin eri ympäristöön (esimerkiksi työpöydällä olevat ohjelmat katoavat näkyvistä). Tätä voi yrittää helpottaa tuolla listan viimeisellä uudistuksella, asettamalla saman taustakuvan Start-ruutuun että edes se pysyy yhtenäisenä näiden kahden käyttöliittymän välillä. Mikään näistä uudistuksista ei kuitenkaan ole päällä oletusarvoisesti ja ensi tuntumaltaan Windows 8.1 on miltei identtinen Windows 8:n kanssa.

Asennusta varten latasin Windows 8.1 64-bittisen Enterprise version volyymikäyttöoikeuskeskuksesta. Se latautui tuttuun tapaan ISO-levynkuvana, kokoa sillä oli 3,6 GB. ISO-levykuvatiedostot ovat onneksi Windows 8:ssa natiivisti tuettu toisin kuin Windows 7:ssa joten vanhan 8.1 Preview:n päälle asennuksen pystyi tekemään suoraan muistitikulle kopioidusta ISO-tiedostosta. Asennus kesti ehkä parikymmentä minuuttia ja sujui varsin mallikkaasti ilman että käyttäjää vaivattiin turhilla kyselyillä.

Jo muutaman minuutin käytön jälkeen huomasin että wifi-yhteys pätkii. WLAN-tukiasemani on ensimmäisen sukupolven Apple TimeCapsule joka on toiminut moitteetta Windows 7:n kanssa tällä samalla koneella vuosikaudet. Kävin koneen valmistajan sivuilla katsomassa josko sieltä löytyisi apua mutta Lenovo ei tarjoa X220:lle WLAN-ajuripäivityksia Windows 8.1:een, Windows 8:aan päivitys löytyy mutta sen asentaminen ei ongelmaa poistanut.

Yksi uudistuksista on mahdollisuus asettaa sama taustakuva työpydälle ja Start-näyttöön. Paitsi että omassa asennuksessani kyseinen valinta on harmaana eli pois käytöstä. Ja tämä siis Windows 8.1 oletusasetuksilla ja -taustakuvalla.

Mail-ohjelmaa on kuulemma parannettu merkittävästi. Kuitenkaan se ei osaa näyttää tekstimuotoista html-linkkiä toimivana aktiivisena linkkinä vaan linkin aukaistakseen on se kopioita leikepöydän kautta selaimen osoiteriville. Aika uskomatonta vuonna 2013!

Muita kummallisuuksiakin löytyy. Windows ei oikein tunnu tietävän minkä alueen asetuksia pitäisi noudattaa ja esimerkiksi Xbox Music -sovelluksen radiota en saanut toimimaan, se ei anna mitään virheilmoitusta, mitään ei vain soiteta. Kartat-ohjelma näyttää mittakaavan mielenkiintoisesti, liekö tuo Kiinaa vai Japania:

En usko että 8.1:n pienet parannukset riittävät korjaamaan Windows 8:n jo valmiiksi (aiheesta) ryvettynyttä mainetta ja Microsoftin tuskien taival tulee jatkumaan. Vasta kun Redmontissa uskotaan että kosketuskäyttöliittymän yhdistäminen väkisin perinteiseen työpöytä-Windowsiin oli virhe ja että sillä karkoitetaan sekä kuluttaja- että yritysasiakkaat on toiveita saada Windowsin suosio takaisin nousuun. Toivottavasti tähän ei mene liian kauan tai muuten voi olla liian myöhäistä. Jokohan jo vuonna 2015 saataisiin erilliset työpöytä-Windows  ja mobiili-Windows jossa yhdistyvät nykyiset Windows RT ja Windows Phone alustat (jälkimmäisestä on jo huhuja liikeellä).

Microsoft, unohda jo meidät kuluttajat!

Bill Gatesillä oli visio: PC joka kotiin. Microsoft on onnistunut tämän unelman toteuttamisessa kohtuullisen hyvin; ei sitä PC:tä nyt ihan joka taloudesta löydy mutta aika monesta sadasta miljoonasta kuitenkin. Microsoftin kantava ajatus on alusta asti ollut halpa, yhteensopiva ja helposti korvattava rauta ja arvokas (ei siis välttämättä kallis, mutta käyttäjälleen rahanarvoinen) ohjelmisto Microsoftilta.

Maailmanvalloitus tällä kaavalla sujui hienosti aivan viime vuosiin saakka. Sitten tapahtui jotain. Ensin yleistyi Internet mutta tästä MS vielä selviytyi kohtuullisesti (mm. tarjoamalla Windowsin mukana ilmaisen Internet Explorer -selaimen). Mutta ensimmäinen särö MS:n maailmaan oli isketty: ohjelmia ja palveluita sai muualtakin ja vieläpä ilmaiseksi. Seuraava isku oli Googlen ilmestyminen. Tämä aiheutti jo merkittävämpiä ongelmia joista moniin MS ei ole vieläkään löytänyt lääkkeitä. Ehkäpä viimeinen ja ratkaiseva pommi tuli sitten Cupertinosta: iPad - toimiva tabletti joka yhdessä Internetin ja Googlen kaltaisten palvelutarjoajien kanssa tarkoitti sitä että jokaiseen kotiin ei todellakaan enää tarvita PC:tä.

Kuten joku (en löytänyt enää kuka) Twitterissä osuvasti sanoi, MS tekee voittoa tuotteilla jotka periytyvät DOS:ista, (melkein) kaikki muu tekee tappiota. Windowsin jälkeiset kuluttajatuotteet ovat toinen toisensa jälkeen osoittautuneet flopeiksi; esimerkkeinä Zune, Bing, Windows Mobile sekä sittemmin sen perillinen, Windows Phone. Ainoastaan Xbox on tuottanut vähän voittoakin mutta hardcore-pelaajat on niin pieni markkina että sillä on enemmän merkitystä imagon kuin talouden kannalta.

Jopa vanha lypsylehmä Windows on vaikeuksissa. Vistasta vielä selvittiin onnistuneen Windows 7:n avulla mutta Windows 8 ja erityisesti sen tulevaisuutta viitoittava serkkunsa Windows RT ovat suurissa vaikeuksissa. Ja samalla kun MS yrittää epätoivoisesti kosiskella kuluttajia Modern UI:llaan se karkottaa yritysasiakkaat pysymään tukevasti Windows 7:ssä vaikka päivittäminen olisi monelle yritykselle "ilmaista".

Ironisesti Windowsin alamäki johtuu suurelta osin siitä että laitevalmistajat ovat kilpailemassa itsensä hengiltä ja samalla ne ovat heikentäneet käyttäjäkokemuksen ala-arvoiseksi tuomalla markkinoille alitehoisia, kömpelöitä koneita jotka on pakattu täyteen roskaohjelmia. Microsoft halusi halvat laitteet mutta ei nyt sentään näin halpoja (ja huonoja). Kuulen jo vastaväitteitä ja totta - kyllä niitä laadukkaitakin PC-koneita yhä tehdään. Mutta nämä ovat pääasiassa yritysten ja muiden ammattilaisten laitteita, kuluttajien kiinnostuksen kohteena ovat Gigantin 399€ koneet. Ja juuri näiden kanssa iPad ja nyttemmin myös Android-tabletit kilpailevat tarjoten samassa hintaluokassa merkittävästi paremman käyttökokemuksen ja "riittävän hyvät" ominaisuudet.

Tablettien menestys ja PC-valmistajien kyvyttömyys vastata siihen sai MS:n muutamaan strategiaansa historiallisella tavalla. Se päätti ryhtyä itse laitevalmistajaksi ja toi markkinoille viime vuoden lopulla Surface RT:n ja nyt alkuvuodesta Surface Pron. Nämäkin tuotteet osoittautuivat flopeiksi; Surface RT:stä tehtiin hiljattain miltei miljardin dollarin alaskirjaus. Se että tästä huolimatta MS julkaisi viikko sitten molemmista laitteista päivitetyt versiot kertoo osaltaan epätoivoisesta tilanteesta jossa se on; perinteisen Windowsin alamäelle olisi tehtävä jotain ja pian.

Eikä puhelinpuolella mene juuri sen paremmin. Vanha Windows Mobile ei olisi koskaan voinut nousta maailmanvalloittajaksi, siinä mielessä se oli Symbianin aikalainen. Microsoft antoi Applelle ja Googlelle nyt jo tavoittamattomalta näyttävän etumatkan julkaisemalla ensin Window Phone 7:n vasta loppuvuodesta 2010 ja tekemällä sitten vielä yhden laiteyhteensopimattoman päivityksen kaksi vuotta myöhemmin Windows Phone 8:n muodossa. WP-laitteet eivät käy kaupaksi ja valmistaja toisensa jälkeen onkin luopunut toivosta MS:n puhelinkäyttöjärjestelmän kanssa; Android myy paremmin ja on valmistajille ilmainen toisin kuin Windows Phone. Ainoaksi WP:n tukijalaksi jäi Nokia jonka matkapuhelintoiminnot myytiin nekin Microsoftille. Jälleen kerran osoitus epätoivosta joka MS:n pääkonttorissa Redmontissa vallitsee, en usko matkapuhelinvalmistajaksi ryhtymisen olleen MS:n strategiassa. Siihen ajauduttiin pakosta koska muuten WP:n taru olisi loppunut kokonaan.

Microsoftin olisi aika heittää pyyhe kuluttajamarkkinoiden kehään. Yli puolet sen tuloista ja melkein kaikki voitot tulevat jo nyt yritystuotteiden puolelta ja vaikka kuluttajatuotteista luopuminen tekisikin yhtiöstä julkisuuden silmissä tylsemmän mahdollistaisi se Microsoftin menestyksen myös tuleviksi vuosiksi. Nyt uhkana on että saadakseen kuluttajapuolen menestymään siihen uhrataan kaikki mitä yrityspuolelta saadaan ja enemmänkin. Kotitaloudet ovat Microsoftille jo menetetty markkina mutta yrityksille ja ammattikäyttöön sillä on vielä paljon annettavaa.

Koeajettu: Mercedes-Benz C 180 CDI

Tulipa koeajettua C-sarjan Mersu. En ole koskaan ollut varsinaisesti Mersu-miehiä mutta toisaalta ei sellaisen hankkiminen ole ollut mitenkään poissuljettuakaan. Hakiessani auton Veholta pyrytti lunta ja oli liukasta. Mitä parhain sää siis testata nykyaikaista takavetoista autoa.

Ensivaikutelma oli hyvä; auto tuntui kaikinpuolin laadukkaalta, melko hiljaiselta ja hämmästykseni eteni varsin vaivattomasti lumipöperön keskellä. Vain voimakkaammin kiihdyttäessä perän pyrkimys luisua sivulle muistutti auton vetävän takapyörillään mutta nämä luisut jäivät hyvin pieniksi luistoneston ja ajonvakautuksen puuttuessa peliin miltei huomaamattomasti. Myöhemmin kokeilin esimerkiksi mäkilähtöä jäisestä ylämäestä ja Mersu lähti siitä liikkeelle jokseenkin yhtä hyvin kuin hyvillä nastarenkailla varustettu etuvetoinen auto, ellei jopa paremmin. Pari kertaa tarkoituksella pidon rajoja hakiessani oli minun liikkeelle päästäkseni otettava ESP-järjestelmä pois päältä että takapyörille sai tarpeeksi voimaa (tämä muuten tehdään hankalasti valikoista joita selataan ohjauspyörässä olevilla näppäimillä). Myös kaarreajo ja muut arkiset talviajotilanteet sujuivat ilman draamaa tai ongelmia.  Kokeilin autoa myös hetken ilman ESP:tä eräällä isolla parkkipaikalla ja auton käytös oli rauhallista myös näin, toki perän sai paljon "näyttävämpiin" luistoihin (voi tosin olla että joku osa ajonvakautusjärjestelmästä silti on päällä vaikka se valikon mukaan onkin "off").

Autossa oli "hinnat alkaen" moottori, 120 hevosvoimainen 2,1 litrainen turbodiesel. Vääntöä löytyy mukavat 300 Nm joka myös arkiajossa tuntuu. Vaihteistona oli 7-vaihteinen automaatti. Tästä kokonaisuudesta ei ainakaan talvikelillä ajetulla koeajolla löytynyt paljoa huomautettavaa. Kesäkelillä moottorin suhteellisen pieni teho voi tulla esiin esimerkiksi ohitustilanteessa.

Pimeällä ajaessa huomasi että Mersun valot ovat kirjaimellisesti loistavat. Tässä autossa oli ns. Intelligent Light System eli käytännössä monipuolisesti eri tilanteisiin reagoivat kaksoisksenonit. Esimerkiksi käännyttäessä risteyksessä järjestelmä sytyttää sisäkurvin puoleisen sumuvalon antamaan lisää valoa sinne minne ollaan kääntymässä. Lisäksi järjestelmä osaa vaihtaa pitkät valot tarpeen ja muun liikenteen mukaan. Tämä toimi yllättävän hyvin, koko illan aikana en kertaakaan joutunut käsin koskemaan valojen katkaisijoihin. Pimeänajoon liittyy sitten myös vähän negatiivisempi asia: kuljettajan näkökenttää hallitsevat nopeusmittarin ja kojelaudan keskellä loistavat vaaleapohjaiset info-näytöt joiden kirkkaus tuntui olevan vakio vallitsevasta valoisuudesta tai pimeydestä riippumatta. Saabin hillityn kojelaudan valaistukseen (joka vielä säätyy valoisuuden mukaan) ja Night Panel-toimintoon tottuneelle näky oli pimeässä kuin Tokio yöllä. Onneksi auton erinomaiset valot auttoivat keskittymään ulkonäkymiin, ainakin nyt kun oli lumista, pimeässä syyssateessa voi olla toisin.

Muistan useasta autolehtien Mersu-koeajosta arvostelua ns. monitoimiviiksestä ja nyt sain siihen itse tuntumaa. Tämä Mersun tavaramerkki on siis ratin vasemmalla puolella oleva viiksi jolla hoidellaan normaalien vilkkujen ja kaukovalojen lisäksi myös tuuli- ja takalasinpesulaitteet. Ratin oikealla puolella ei sitten mitään viikseä olekaan. Tämä vaatii muista merkeistä tulevilta kuljettajilta tottumista (samoin varmaan Mersuun tottuneesta tuntuu muiden merkkien erillinen lasinpesulaiteviiksi yhtä oudolta). Tätä ongelmaa koeajamassani autossa vähensi onneksi se että siinä oli pyyhinautomatiikka sadetunnistimella. Ja kun kaukovalotkin vaihtuivat automaattisesti niin tälle viikselle jäi käyttöä vain vilkun kytkimenä. Monitoimiviiksen alapuolella, noin kello kahdeksan kohdalla on vakionopeussäätimen viiksi. Se on sen verran lyhyt ja alhaalla että se jää helposti piiloon ja kuitenkin toisaalta käsi hakeutuu sille helposti vilkkua tavoitellessaan. Tässä kohtaa Mersun insinöörit ovat mielestäni epäonnistuneet, varsinkin kun koko ratin oikea puoli olisi täysin vapaana vaikkapa vakkarin viikselle. Vakionopeussäätimen käyttö vaatii myös otteen irroittamista ratista vaikka varsinkin set ja cancel toimintojen pitäisi tapahtua mahdollisimman pienillä käden liikkeillä ratista kiinni pitäen.

Muuten vakionopeussäädin toimii tosi hyvin; esimerkiksi nopeuden muutokset hoituvat pienillä viiksen liikeillä +/- 1 km/h ja suuremmlla liikkeillä ylös- tai alaspäin lähimpään tasakymmeneen. Lisäksi asetettu nopeus näkyy hyvin selvästi ja havainnollisesti nopeusmittarissa. Nämä toiminnot olisivat täydellisiä jos nopeus olisi todellista mutta valitettavasti myös Mersun mittari näyttää liian suurta nopeutta joten jos haluaa ajaa tarkkaan suurinta sallittua nopeutta joutuu nopeuden säätämään ensin isolla liikkeellä oikealle kymmenluvulle ja sitten erikseen kompensoimaan mittarivirheen pienemmillä liikkeillä, vaikkapa 83 km/h:iin. Kun rajoitus sitten vaihtuu, vaikkapa 80 -> 60, joutuu "kymppejä" vähentämään kolme kertaa kahden sijaan koska ensimmäinen iso säätö laskee vain lähimpään tasakymmeneen, tässä esimerkissä 83 -> 80. Jos isompi säätö muuttaisi nopeutta aina tasan 10 km/h päästäisiin esimerkkitilanteessa loogisella kahden "kympin" säädöllä. Tai vielä parempi olisi tietysti jos nopeus otettaisiin GPS-signaalista (tai nopeusmittari kalibroisi itsensä säännöllisesti sen avulla). Erikoista vakionopeussäätimessä oli se että nopeutta sillä vähennettäessä auto jopa jarruttaa itse ja hidastus on suhteellisen nopeaa, jopa niin että voi olla syytä vilkaista taustapeiliin ettei mahdollinen takapuskurissa roikkuja pääse tekemään lähempää tuttavuutta. Tämä kyllä ehkäisee tehokkaasti tahattoman ylinopeuden ajamisen jyrkimmässäkin  alamäessä. Eräs löyhästi vakionopeussäätimen käyttöön liittyvä ongelma itselläni oli luontevan lepuutuspaikan löytäminen oikealle jalalle. Tykkään ajaa paljon vakionopeussäätimellä ja tällöin olisi tärkeää että oikean jalan saa lepämään. Tässä autossa tuota paikkaa ei tuntunut yhden illan kokeilun perusteella löytyvän.

Autossa oli AMG-sporttipaketti johon kuuluivat 225/45 R 17 renkaat. Itse en kuulu näiden (yli)leveiden ja hyvin matalaprofiilisten renkaiden ystäviin. Kohtuullisen hyvin nämäkin renkaat auton alla toimivat, jopa siis talvikelillä. Mutta epäilemättä korkeampiprofiiliset renkaat tekisivät autosta mukavamman ja kaikin puolin paremman. Näiden "urheilurenkaiden" piikkiin menee varmaan ainakin osittain myös korkeahko rengasmelu (auton muu laatu- ja hintataso huomioiden).

Yksi itselleni tärkeä asia on auton medialaitteen toiminta iPhonen kanssa. Mersu näki iPhonen tavallaan kahtena eri laitteena; puhelimena sekä Bluetooth audiolähteenä. Puhelinosa toimi erittäin hyvin; puhelin yhdistyi aina automaattisesti Bluetoothin välityksellä ja esimerkiksi tulevaan puheluun vastaaminen onnistui yhtä (auton) nappia painamalla ja hands freen äänenlaatu oli hyvä. Median toistaminen oli vähän hankalampaa, jostain syystä tätä ei automaattisesti yhdistetty vaan auton valikoiden syövereistä oli joka kerta valittava "yhdistä viimeisimpään lähteeseen". Tämän jälkeen toisto kyllä onnistui ilman ongelmia. Mutta Applen navigointiohjelman ääniä en lyhyellä testauksella saanut lainkaan kuulumaan, niitä ei kuulunut puhelimesta eikä auton äänentoistolaitteista. Tässä yhteydessä on myös sanottava että auton valikoiden käyttöliittymä oli aika hirveä. Oikeastaan täytyy vähän ihmetellä että Steve Jobs ajoi Mersulla (tai ehkä ne ei muissa autoissa ole sen paremmat).

Yhteenvetona sanoisin että pikku-Mersu on laadukkaan tuntuinen, hyvä ajettava ja kaikin puolin kelpo auto. Vähät miinukset menevät miltei kaikki tavalla tai toisella käyttöliittymän puolelle. Nämä ovat henkilökohtaisia asioita ja tämän koeajon perusteella täytyy sanoa että vaikka Mersun C-sarjalainen on erittäin hyvä auto, se ei ole minun autoni.